14. syyskuuta 2018

Tarte Tatin eli ranskalainen omenapiirakka



Hei kaikille!
Yliopistossa kaksi ensimmäistä viikkoa on hurahtanut ja ensimmäinen oli tosi rankka, mutta tosi tosi mukava kaikin puolin! Meillä on ihana luokka ja pro:t (pienryhmänohjaajat) ovat super kivoja ja auttavaisia. Näiden kahden ekan viikon aikana on tullut läjäpäin uutta informaatiota opiskeluun ja opintoihin liittyen. Oikea ylikuormitus infoa. :D Ne jotka eivät siis vielä satu tietemään, niin aloitin opinnot maantieteen parissa. Kyllä tuli muutama kyynel silmään kun pääsin sisälle yliopistoon, halusin niin kovasti sitä paikkaa. Vuosi sitten olin aika epävarma opinnoistani, vaikkakin hain tuolloin mantsaan kakkosena ja jäin ekalle varasijalle. Ykkösenä minulla oli tekniikan puolen ala, mutta valintani jäi epävarmaksi. Tänä vuonna olin varma siitä minne haluan ja sinne myös pääsin. Onhan nuo mantsan kirjat tullutkin luettua jo neljä-viisi kertaa sanasta sanaan. 

Luentoja on jo ollut tiuhaan tahtiin ja kyllähän se on aivan erilaista kuin lukiossa. Asioihin todellakin pureudutaan todella tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Meillä on mm. käynnissä aluepolitiikan kurssi, joka on kuulemma yksi haastavimmista kursseista. Asiaa on paljon, mutta kyllä niitä onnenhetkiäkin on riittänyt, kun tietää luennoitsijan porinoista jotain. ;D Odotan innolla luonnonmantsan luentoja, jospa silloin käsiteltäisiin tarkemmin erilaisia luonnonilmiöitä. 

Infoja, ryhmänohjausta, luentoja ja muuta ohjelmaa on ollut kyllä tosi paljon ja en ole ehtinyt tekemään juuri mtn ylimääräistä. Toki paljon on sellaista vapaa-ajan ohjelmaa, mutta niissäkin on kiva käyä näin alkuun, kun saa tutustua muihin luokkalaisiin entistä paremmin. Meillä on ollut ryhmäytymistä, fuksi-iltoja, tiedekunnan infoja, lukuvuoden avajaistapahtumia yms. Ensi viikolla on luvassa mm. fuksisuunnistus sekä fuksiaiset ja futisturnaus. 
Aiemmin lupailin, että koulun alettua ehtisin enemmän päivittelemään teille, mutta toisin taitaa käydä, ainakin näin alkuun. Kyllähän tämä tästä tasoittuu, kun pääsee arkirytmiin kiinni, eikä sitä koko ajan täydy opiskella vapaa-ajallakaan. En ota tästä mitään paineita, vaan lisään postauksia kun siltä tuntuu ja kun aika antaa periksi. 

Ennen koulujen alkua leivoin syksyn omenasadosta ranskalaista omenapiirakkaa. Tiesin kyllä mikä tarte tatin okein on, mutta kunnon innostuksen sen leipomiseen sain master chef australia -ohjelmasta, jossa kilpailijat valmistivat kyseistä piirakkaa. Ohjelma on yksi suosikeistani, ihan huippu! Seurasin tarkasti kokkailua ja tutkin netistä muita reseptejä. Voitaikinahan tässä oli se työläin ja haastavin osuus, koska gluteenittomana se ei mikään helpoin ole toteuttaa. Päätinkin ottaa reseptin reseptikirjastani "gluteenittomat pastat, pizzat ja piirakat". Voitaikinan ohje oli selkeä ja rupesin tuumasta toimeen. Käytin erilaisia jauhoja, kuten ohjeessakin. Tein ohjeen yksinkertaisena ja sitä tuli sen verran paljon, että sain laittaa puolet valmiista taikinasta pakkaseen. Periaatteessa kyseisellä ohjeella saisi varmaan kahteen piirakkaan pohjat, mutta saapahan toisen varastoon, josta voi vaikka tekaista voisarvia tai muuta suolaisia myöhemmin. Tarte tatinin pohja ei saa olla liian paksu, joten sekin vaikutti käytettävän taikinan määrään.  

Tykkäsin tosi paljon valmiista voitaikinasta. Kaulittaessa taikina oli jokseenkin pehmeää ja löysää, mutta jauhoja apuna käyttäen sitä sai työstettyä aika helposti. Muista vain kääntää levyä riittävän usein, jotta se ei tartu alustaan. Siis voitaikina on just siinä mielessä mahtava, että saat pienellä kärsivällisyydellä tehtyä lehtevän itse tehdyn taikinan, joka voittaa satanolla kaupan kalliit pakastetaikinat. Osan voit pakastaa ja leipoa suolaisiksi leivonnaisiksi tai käyttää piiraspohjana. Suosittelen kokeilemaan! Kaulittavien kerrosten määrä vaikuttaa lehtevyyteen, mutta itse toistin niitä ohjeen mukaisen määrän. Luulen, että liika kaulitseminen voi lässähdyttää hiivapohjaisen taikinan. Itse kyllä onnistuin lehtevyydessä, sillä piirakan reunoista tuli mukavan rapeat. 
Aij, että tämä on kyllä herkullinen juhlapöydän piiras. Lukuunottamatta voitaikinaa piiras on nopea tehdä, jos taitaa omenan kuorimisen. ;) Omenat karamellisoidaan ja lopuksi koko komeus laitetaan paistinpannussa uuniin. Muista käyttää kokonaan rautaista pannua, jotta sen voi huoletta laittaa uuniin. Tätä piirakkaa teen varmasti uudelleen ja toisesta satsista voitaikinaa ajattelin tehdä niitä voisarvia, nam. 

Mukavaa viikonloppua <3



Voitaikina:
10g hiivaa
400g kylmää vettä
½ tl leivinjauhetta
100g riisijauhoa
60g maissijauhoa
½ tl suolaa
2 rkl sokeria
70g maissitärkkelystä
20g psylliumia
1 tl ksantaania
+ 150g jääkaappikylmää voita
+ jauhoja käsittelyyn

Karamelli:
2 dl ruoko/-fariinisokeria
100g voita
+ omenoita
+ sitruunamehua

Valmista voitaikina. Liuota hiiva kylmään veteen (mitä tuoreempi sen paremmin liukenee). Lisää nesteeseen leivinjauhe, riisijauho, maissijauho, suola, sokeri ja tärkkelys. Sekoita tasaiseksi. Ripottele päälle psyllium ja ksantaani ja sekoita nopeasti ja huolellisesti taikinaan. Anna taikinan levätä kelmulla peitetyssä kulhossa, vedottomassa paikassa, noin kaksi tuntia. Sekoita taikinaa muutamalla vedolla lepäämisen jälkeen. Jaa taikina kahteen osaan, ja nosta toinen syrjään (toisen erän taikinaa voit työstää samalla tavalla, käytä loppu voi eli 75g ja nosta taittelun jälkeen pakkaseen myöhempää käyttöä varten). Työstä toinen puolisko taikinasta. Kauli taikina 30x40 sentin nelikulmioksi, reilusti jauhotetulla alustalla. Taitteluvaiheista löytyy kirjan kuvia alhaalta. Suikaloi kylmä voi (75g eli puolet) ohuiksi siivuiksi ja asettele voisiivut nelikulmion toiselle puolikkaalle (jätä reunoihin parin sentin rako). Taita taikina kahtia, toinen puolisko voisiivujen päälle. Nypi reunat huolella, jotta voi pysyy taikinan sisällä. Kauli taikina varovasti nelikulmioksi. Älä paina liikaa, sillä taikina voi halkeilla ja voita saattaa päästä ulos. Jos näin käy koita nyppiä uudelleen, lisätä jauhoa ja kauli varovaisemmin. Muista aina välissä jauhottaa leipomalustaa ja kaulinta. Taita taikinalevy ensimmäisen kerran kolmeen osaan: taita yksi nelikulmion lyhyt sivu taikinan päälle ja sitten toinen lyhyt sivu taitteen päälle niin että tuloksena on kolme kerrosta taikinaa. Käännä taikinaa pöydällä puoli kierrosta. Kauli taikina samankokoiseksi kuin se oli ennen taittelua. Taita toisen kerran kolmeen osaan. Käännä puoli kierrosta. Kauli taikina taas samankokoiseksi kuin se oli. Taita vielä kolmannen kerran kolmeen osaan. Kauli taikina hieman, neliön malliin ja nosta kohoamaan 45 minuutiksi. Pese ja kuori sillä välin omenat. Omenoiden määrä riippuu pannun koosta ja omenoiden koosta, joten suhteuta itse sopiva määrä mallaamalla niin, että pannun pohja peittyy tasaisesti omenanpuolikkailla. Valuta omenoiden joukkoon sitruunamehua, jotta ne eivät tummu. Mittaa ja kuutioi voi pannulle ja anna sulaa keskilämmöllä. Lisää sokeri; ripottele tasaisesti pannulle. Anna sokerin sulaa välillä sekoittaen. Kun sokeri on sulanut asettele omenanpuolikkaat tasaisesti pannun pohjalle, pyöreä/kaareva puoli alaspäin. Anna niiden karamellisoitua keskilämmöllä noin 8-15 minuuttia. Jos pannu tuntuu liian kuumalta pienennä lämpötilaa, varo paistamasta liian kuumalla lämmöllä. Voit käännellä omenia, jos ne tummuvat liikaa, mutta muista kääntää ne myös takaisin, jotta ne ovat oikeinpäin. Lusikoi välillä karamellia omenoiden päälle. Ota pannu liedeltä ja anna hetki jäähtyä. Kaulitse kohonneesta voitaikinasta ohuehko levy ja leikkaa se veitsellä ympyrän malliin. Piiraspohjalevy saa olla hieman suurempi kuin pannun halkaisija, jotta reunat pystyy kääntämään pannun sisäpuolelle piiraan reunoiksi. Aseta piiraslevy omenoiden päälle ja taita reunat tiiviisti. Paista piirakkaa 200 asteessa 20-30 minuuttia. Tarkista pohjan kypsyys. Annan piiraan hetki jäähtyä ja kumoa tarjoiluvadille. Tarjoile vaniljakastikkeen tai kylmän vaniljajäätelön kera.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti